Internet of Things (IoT) eli Esineiden Internet: Mistä on kyse?

IoT

Internet of Things (IoT) eli Esineiden Internet: Mistä on kyse?

Esineiden internet, joka tunnetaan yleisesti nimellä Internet of Things tai yksinkertaisesti lyhenteellä IoT, on yksi kuumimmista muotisanoista globaalissa teknologiateollisuudessa tällä hetkellä. Artikkelien, seminaarien, kurssien, akateemisten tutkimusten ja kaupallisten hankkeiden määrä jatkaa kasvuaan ilman minkäänlaisia merkkejä hidastumisesta. IoT:sta povataan seuraavaa teollista vallankumousta, joka mullistaa yrityksiä, liiketoimintamalleja ja jopa kokonaisia teollisuudenaloja. Kaiken tämän kohun keskellä on myös yhä enemmän yrityksiä jota kysyvät itseltään: “Mitä tämä oikeastaan tarkoittaa? Pitäisikö minun olla huolissani? Pitäisikö minun tehdä asialle jotakin?”. Toisin sanoen, samalla kuin hype jatkaa kasvuaan, samoin tekee myös ahdistus ja epäselvyys lukuisissa kaikenkokoisissa yrityksissä, jotka paiskivat kovasti töitä ydinliiketoimintansa parissa eivätkä ehdi tai pysty investoimaan kovin paljon aikaa tämän aiheen tutkimiseen.

Haluamme hälventää IoT:hen liittyvää mystiikkaa jakamalla tässä hieman perustietoa, selvyyttä ja muutamia käytännön ajatuksia siitä, mitä IoT tarkoittaa, ja mitä se voisi tarkoittaa uusien liiketoimintamahdollisuuksien näkökulmasta. Jos olet kiinnostunut IoT:n perusteista ja siihen liittyvistä liiketoimintamahdollisuuksista, jatka lukemista.

Tunne perusteet.

Mitä Esineiden Internet tarkoittaa? Gartner Group, yksi maailman johtavista IT-alan tutkimus- ja konsulttiyhtiöistä, määrittelee sen näin: “Internet of Things (IoT) on verkko joka koostuu fyysisistä esineistä, jotka sisältävät teknologiaa kommunikointiin ja aistimiseen tai vuorovaikutuksessa olemiseen niiden sisäisten tilojen tai ulkoisen ympäristön kanssa.”

Selkokielellä tämä tarkoittaa, että fyysiset esineet voivat kerätä tietoa, olla yhteydessä toisiinsa ja jakaa keräämäänsä tietoa. Käytännössä nämä esineet voivat olla esimerkiksi antureita, älypuhelimia, tietokoneita, kodinkoneita, teollisuuden koneita – periaatteessa mitä tahansa laitteita – jotka osaavat kerätä, käsitellä ja lähettää tietoa eli dataa edelleen käytettäväksi ja analysoitavaksi erinäisten verkkojen kautta. Näiden IoT-laitteiden lukumäärän odotetaan kasvavan nykyisestä yhdestä miljardista 50:een miljardiin vuoteen 2020 mennessä. Kasvua ruokkii teknologia, joka toimii yhä nopeammin, paremmin ja halvemmalla – esimerkiksi yksinkertaisen, halvan tietokoneen saa tällä hetkellä jo noin 30:lla eurolla. Tämä mahdollistaa IoT-sovellusten kehittämisen alhaisilla kustannuksilla. Samalla tavoin halpenevat myös laitteita yhdistävien verkkojen käyttökustannukset.

Raspberry_pi

Raspberry Pi, luottokortin kokoinen tietokone, hinnaltaan noin 30 €, myydyin tietokone Britanniassa ja suosittu alusta IoT-sovellusten kehittämiseen.

Kun dataa kerätään IoT-laitteeseen, data on lähetettävä, tallennettava ja käsiteltävä jossakin, sillä monet dataa keräävät laitteet eivät sisällä muistia. Tämä on keino minimoida laitteiden kustannukset. Useimmiten data tallennetaan pilvipalveluun, joka on käytännössä tietojenkäsittelyalusta, jota tietokoneet ja muut laitteet voivat käyttää Internetin välityksellä. Pilvipalvelu sisältää verkot, palvelimet, tallennusjärjestelmät, sovellukset ja palvelut, joita voidaan käyttää ja hyödyntää etäältä Internetin yli. Pilvipalvelu mahdollistaa mittakaavaetuja samalla tavoin kuin yhteiskunnan yleiset palvelut kuten sähköverkko tai vedenjakeluverkosto. Yritysten ei tarvitse ostaa infrastruktuuria omaksi, vaan voivat hankkia tarvitsemansa hyödykkeen palveluna – ne voivat siis välttyä suurilta etukäteisinvestoinneilta, koska eivät tarvitse omaa IT-laitteistoa, vaan voivat käyttää pilvipalveluja ja maksaa niistä ainoastaan todellisen käytön perusteella. Esimerkkejä maailmanlaajuisista pilvipalvelualustoista ovat mm. Microsoft Azure ja Amazon Web Services, joiden lisäksi löytyy erittäin monia muita, niin suuria kuin pieniä, globaaleja ja paikallisia pilvipalvelujen tarjoajia.

IoT:n lisäarvo liiketoiminnalle – tämä on se kaikkein tärkein asia.

Tekniikka on siis mahdollistaja, mutta kaikkein keskeisimmät menestystekijät IoT:n onnistumisen kannalta ovat ihmiset, prosessit ja toimintaympäristö, jossa IoT-ratkaisuja on tarkoitus käyttää. Kerätyllä datalla ei itsessään ole arvoa – tuodakseen todellista lisäarvoa, kerätty data on yhdistettävä liiketoiminnan kontekstiin joko sellaisenaan tai yhdistämällä se muihin tietolähteisiin. Tämän lisäksi dataa on oikeasti käytettävä, esimerkiksi ongelmien parempaan ymmärtämiseen tai hyödyntämällä sitä parempien ja tarkempien päätösten tekemiseen. Erilaisten antureiden ja muiden dataa keräävien laitteiden räjähdysmäinen kasvu tarkoittaa sitä että vain mielikuvitus on rajana sille, mitä dataa voi ja kannattaa kerätä – keskeistä on vastata kysymykseen: mikä data auttaisi yritystäni, ja olenko kiinnostunut lähtemään IoT-ratkaisujen maailmaan omassa liiketoiminnassani?

Kaikki tämä kuulostaa jo lupaavalta, mutta datan hyödyntäminen nykyisen liiketoiminnan parantamiseksi on itse asiassa vasta alkua – suurin potentiaali yrityksille on mahdollisuus luoda täysin uusia liiketoimintamalleja. Uutta dataa voi hyödyntää uusilla tavoilla ja näin ollen yritykset voivat luoda liiketoimintamalleja, jotka ovat aiemmin olleet niiden ulottumattomissa. Uudet liiketoimintamallit perustuvat usein ideaan tai oivallukseen siitä, miten taltioitua dataa voidaan soveltaa täysin uusissa yhteyksissä. Joissakin tapauksissa tietty raakadata ja sen myynti voi myös olla kannattava liiketoimintamahdollisuus.

Kuten sanottu, datalla ei itsessään ole mitään arvoa, ellei sitä käytetään tavalla, joka tuo lisäarvoa organisaatiolle tai sen asiakkaille. Tämä saattaa kuulostaa itsestään selvältä, mutta tosiasia on, että monet IoT-hankkeet ovat edelleen aivan liian teknologiakeskeisiä ja niistä puuttuu vahva liiketoimintanäkökulma.

Esimerkkejä onnistuneista IoT-ratkaisuista.

Seuraavassa on muutamia esimerkkejä liiketoimintamalleista, joissa IoT:n avulla on saatu merkittäviä, konkreettisia hyötyjä sekä tuottavuuden kasvua. Nämä esimerkit ovat vain jäävuoren huippu, sillä uusia mahdollisuuksia löytyy joka päivä, kaikkialla, kaikilla toimialoilla. On syytä huomioida, että jokainen yritys, organisaatio ja tilanne on ainutlaatuinen, ja niitä on tutkittava niiden omasta ainutlaatuisesta näkökulmasta parhaan lopputuloksen ja lisäarvon saavuttamiseksi.

  • Suorituskyvyn ja energiankulutuksen optimointi: koneiden energiankulutusta voidaan optimoida käyttämällä suorituskykydataa mittaavia IoT-ratkaisuja. Esimerkiksi meriteollisuudessa voidaan valtamerialuksissa käyttää energiaa mittaavia ja säästäviä ratkaisuja, joissa moottoreiden suorituskykydataa käytetään vähentämään energiankulutusta ja haitallisia päästöjä, optimoimaan reittejä ja säästämään kustannuksia. Samoin esimerkiksi tuotantolaitoksissa voidaan suorituskykyä optimoimalla minimoida valmistuksessa käytettävien koneiden energiankulutusta ja huoltokatkosten kestoa.
  • Ennakoiva huolto: antureiden keräämiä tietoja voidaan käyttää ennustamaan mahdollisia tulevia moottorivikoja jo ennen häiriötilannetta. Tämä auttaa vähentämään suunnittelemattomien huoltokatkojen määrää sekä säästämään kustannuksia.
  • Liikkuvuus ja automaatio: IoT-tekniikkaa voidaan käyttää operoimaan Internetiin kytkettyjä ajoneuvoja kuten autoja, maatalouden ja teollisuuden laitteita, mikä vähentää riippuvuutta manuaaliseen ajoneuvon käsittelyyn, lisää automaatioastetta ja mahdollistaa ajoneuvojen ja laitteiden toimimisen vaikeissa olosuhteissa ja ympäristöissä, joissa ihminen ei kykene laitetta käsittelemään.
  • Jatkuva mittaus ja valvonta: on melko tavallista että laatuun liittyviä vahinkoja voi esiintyä esimerkiksi asuinrakennuksissa vuosien varrella. Jotta vältyttäisiin kalliilta korjauksilta ennen kun on liian myöhäistä, voidaan rakennuksen rakenteisiin asentaa edullisia ja pitkäikäisiä antureita mittaamaan kosteuden tasoa ja muita olosuhteita, sekä antamaan tarvittaessa ennakkovaroituksia ja jopa automaattisesti tekemään korjaavia toimenpiteitä kuten säätämään lämmityksen lämpötiloja tai ilmastointia suurten vahinkojen välttämiseksi.
  • Projektien ja toiminnan etäohjaus: useissa yrityksissä on nykyään projekteja, joissa henkilökunta ja laitteet sijaitsevat fyysisesti kaukana toisistaan, joskus jopa eri puolilla maailmaa. Toisaalta projektin johdolla on tarve seurata edistymistä ja koordinoida työtä, vieläpä mieluiten reaaliajassa. Tällaisessa tilanteessa voidaan projektihenkilöstöltä ja laitteilta kaikissa paikoissa kerätä dataa projektin statuksesta ja etenemisestä, ja jakaa tiedot yhteiseen pilvipalveluun, josta projektin johto voi ajaa reaaliaikaisesti ajan tasalla olevia raportteja ja ohjata projektin seuraavia vaiheita. Tällaisella ratkaisulla projektinhallinta ei enää ole sidottu aikaan ja paikkaan, vaan se voi toimia mistä tahansa ja milloin tahansa.
  • Kokonaisen liiketoiminnan muutos: esimerkiksi autossa voidaan ohjelmiston avulla hallita asioita joihin tähän asti on tarvittu fyysisiä, mekaanisia osia. Tämä tekee mekaanisten osien valmistajista yhtäkkiä tarpeettomia, johtaen mahdollisesti jopa niiden liiketoiminnan lopettamiseen. Samoin monissa muissa tuotteissa ohjelmistot voivat korvata laitteistoja, tai mahdollistaa täysin uusia toimintoja, mikä puolestaan voi synnyttää jopa kokonaan uusia liiketoimintoja tai teollisuudenaloja.

Mitä tehdä eri tavalla ja miten käynnistää onnistunut IoT-hanke?

Kuten mainitsimme, suuri osa IoT:hen liittyvästä hypestä keskittyy sen taustalla olevaan teknologiaan. Silti teknologia yksin ei auta tuomaan lisäarvoa ja hyötyjä yrityksellesi. Olemme listanneet tähän neljä kriittistä vaihetta, jotka suosittelemme käymään läpi, kun pohdit IoT:n käyttöä keinona lisätä yrityksesi tuottavuutta.

1. KARTOITA mahdollisuudet: siirry ahdistuksesta ja ymmärryksen puutteesta tietoisuuteen ja teknologian sekä liiketoiminnan mahdollisuuksien ymmärtämiseen.

  • Nimeä monipuolinen tiimi organisaatiosi liiketoiminnan ja IT:n vetäjistä, joiden kanssa haluat kartoittaa IoT:n yrityksellesi avaamat mahdollisuudet.
  • Aloita tarkastelemalla nykyistä liiketoimintaympäristöäsi, strategiaasi ja toimintatapojasi – älä aloita teknologiasta kuten tietojärjestelmistä, antureista tai pilvipalveluista. Pidä ideointityöpajoja ja luo jäsenneltyjä skenaarioita liiketoiminnan näkökulmasta. Keskeisiä kysymyksiä, joita kannattaa harkita:

Mitkä ovat ne IoT:n ominaisuudet, jotka saattavat muuttaa sinun yrityksesi ja koko teollisuudenalan toimintaympäristön?

Millä liiketoiminnan alueilla muutos vaikuttaa ensin? Miksi? Miten?

Kun muutoksia tapahtuu, mikä on parasta, mitä yrityksellesi voisi tapahtua? Mikä on pahinta (esimerkiksi uudet kilpailijat aivan uusine liiketoimintamalleineen)? Milloin ja kuinka nopeasti muutos voi tapahtua? Kun se tapahtuu, aiotko olla kuskin vai matkustajan paikalla?

2. KIRKASTA mahdollisuudet: villeistä ideoista käytännön toiminnan suunnitteluun.

  • Tunnista lupaavimmat ideat ja nopeat hyödyt. Mitkä ideat ovat sellaisia, että ne voivat tuoda lisäarvoa lyhyellä aikavälillä ja niitä voi testata nopeasti todellisissa tilanteissa, ehkä jopa asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa? Rakenna prototyyppejä ja tee pilotointitestejä. Innovoi yhdessä asiakkaiden ja oman arvoketjusi muiden toimijoiden kanssa jos mahdollista – tämä ei ainoastaan auta rakentamaan parempia IoT-ratkaisuja vaan auttaa myös kasvattamaan yrityksesi brändiä innovoijana ja uudistajana.
  • Rakenna tiimi, joka vie muutoksen maaliin. Kenen pitäisi olla tiimissä mukana? Ovatko henkilöt käytettävissä? Milloin voimme aloittaa? Mitä osaamista tarvitaan, mitä puuttuu? Mistä voi löytää ulkopuolista apua ja asiantuntemusta muutoksen helpottamiseksi ja toteuttamiseksi?

3. KEHITÄ ratkaisu.

  • Rakenna ja tuotteista oma ratkaisusi. Kehitä ketterästi ja iteratiivisesti aloittamalla ensin tuotteen kriittisimmistä toiminnoista ja laajenna sitten asteittain muilla lisätoiminnoilla.
  • Jos mahdollista, ota asiakkaat mukaan aikaisessa vaiheessa ratkaisun testaukseen ja hyväksyntään, sujuvan käyttöönoton varmistamiseksi.
  • Ala havainnoimaan ja mittaamaan hyötyjä konkreettisesti!

4. KÄYTÄ ratkaisua.

  • Ota IoT-ratkaisusi osaksi jokapäiväistä toimintaasi, jotta saat siitä täyden hyödyn irti. Tässä vaiheessa sinulla on ratkaisu, joka parantaa tuottavuuttasi ja antaa sinulle kilpailuetua. Muista tehdä jatkuvia parannuksia ratkaisuusi säilyttääksesi hyödyt ajan kuluessa ja löytääksesi uusia mahdollisuuksia. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi asiakaspalautteen, toimialavertailun sekä sinun ja tiimisi jatkuvan innovoinnin avulla.
  • Oletko kiinnostunut uusista liiketoimintamahdollisuuksista, lisäarvosta ja tuottavuuden parantamisesta IoT:n avulla? Haluatko keskustella tarkemmin siitä miten IoT:n tuomista hyödyistä voidaan tehdä sinulle ja yrityksellesi konkretiaa? Ota meihin yhteyttä.

Sininen Polku tarjoaa yrityksellesi kokonaisvaltaisen IoT -muutosmatkan edellä mainittujen vaiheiden läpi, ja räätälöimme ratkaisumme aina tarpeidesi mukaisesti – autamme sinua tuomaan IoT:n hyödyt omaan liiketoimintaasi.

Parhain terveisin,

Sininen Kynä – Sinisen Polun tiimi.

 

PS: Jos haluat lukea lisää faktaa ja fantasiaa IoT:sta, tässä muutamia hyviä poimintoja:

Harvard Business Review, “How Smart, Connected Products Are Transforming Competition”:
https://hbr.org/2014/11/how-smart-connected-products-are-transforming-competition

“The Fourth Industrial revolution”, prof. Klaus Schwab, World Economic Forumin perustaja ja puheenjohtaja:
http://www.amazon.com/Fourth-Industrial-Revolution-Klaus-Schwab/dp/1944835008

“The Internet of Things”, Samuel Greenland:
http://www.amazon.com/Internet-Things-Press-Essential-Knowledge/dp/0262527731/ref=sr_1_1?s=books&ie=UTF8&qid=1460920256&sr=1-1&keywords=internet+of+things+%2C+MIT

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *